Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen

On tossa tullut isukin kanssa jubailtua että lähtisin synnyinkaupungissani käymähän, eli Kuopiossa. Pitkään aikaan siellä en ole käynyt, viimeksi muistaakseni viime kesänä isomummon hautajaisissa. Oli tarkoitus ensi kuussa käydä siellä jos työt ja rahat sen sallivat. Puhe on ollut myös siitä, että iskä uhraisi toisen jalkansa mun harjoittelulle. Saisin meidän lasten nimet tatuoida sen pohkeeseen. Hoho, mahtia! Pääsisi ihan rauhassa tesmailemaan ihan jonkun toisen ihoon kuin omaan. Siinä sitten itseä pistäessä alkaa adrealiini virtaamaan ja muutenkin vaikea keskittyä ja saada oikeata asentoa kunnolliseen tatuoimiseen. Sen takia olen vain pienen tekstin tehnyt itselleni jalkaan.

Nytpä siis etsimään kunnollisia kuljetuslaatikkoja rasvoille ja siteille ynnä muille tarpeellisille.. Ainiin ja täytyishän ne rasvat ynnä muut tarpeelliset ostaakin. Huoh, missäköhän vaiheessa sitä repeäisi?
Puhetta on ollut että kun käyn Kuopiossa, voitaisiin käydä iskän vanhan ystävän luona joka tietääkseni tekee ajoittain töitä jossai Kuopion tatuointiliikkeessä. Sitten samalta häneltä saisin kysellä mitä mieleen tupsahtaa ilman että tuntisin oloani tyhmäksi. Iskän vanha tatuointi olisi tarkoitus myös tummentaa ja värittää uudestaan. Siinä samalla sitten näkisi ja voisi seurata vieressä mitenkä se oikein tehdään! Ompas jännittävää!

Nyt ei ole kyllä taas saanut yhtään mitään aikaan. On niin kauhean saamaton olo ja työkiireet painaa päälle. Illalla olet sitten liian väsynyt aloittamaan mitään tai keskittymään että pysyisi edes rajojen sisäpuolella. Ties milloinka minulla on seuraavan kerran aikaa ihan rauhassa antautua ihanien värien ja inspiksien pyörteisiin. Jos ei ole aikaa edes piirtämiselle niin milloinka sitä ehtisi treenailla tatuointilaitteiden kanssa, tai korjata omaa jalkatatuointia. Täytyy kyllä se ottaa nyt ihan projektiksi ettei se jää tuollaiseksi koko kesäksi. Teksti on siis loppua kohden haalistunut pois, koska en sitä siinä adrealiinin huumassa saanut enää hakattua tarpeeksi syvälle. Tekemällä oppii!
Samalla kun tuota tekstiä korjailisin voisin kokeilla mitenkä nuo siirtopaperit oikein toimivat. Niihin en ole oikein ollenkaan keskittynyt kun olen kiinnittänyt huomioni enemmän koneisiin ja neuloihin. Nyt siis samalla voisi sellaista kokeilla ja joskos kuvan saisi siirrettyä jollakin mitä täältä omista kaapeista löytyisi. Tietäisi ainakin mikä toimisi ja mikä ei.

- Petra